Lukemaan!-hanke

Varhaiskasvatuksessa opettaja lukee lapselle kirjaa.

Lastenrunous on kielellistä superfoodia

Puolivuotiaana vauva osaa jo vaikka mitä. Hän ääntelee, ottaa katsekontaktin, sätkyttelee raajojaan ja hurmaa hymyllään jopa naapurin Tarmon. Puolivuotiaan vauvan aivoissa on alkanut kiivas kielellinen kehitysvaihe, joka jatkuu aina nelivuotiaaksi saakka. Varsin pitkään tutkijat olivat sitä mieltä, ettei pieni vauva osaa kommunikoida, ennen kuin hän oppii puhumaan, mutta nykyään tiedetään paremmin.

Ajanjakso puolivuotiaasta nelivuotiaaksi on lapsen kielen kehityksen kannalta kaikkein tärkein. Nyt jos koskaan vanhempien kannattaa jutella ja lukea lapselleen. Vaikka lapsi ei välttämättä vielä parivuotiaanakaan vastaa vanhemmilleen verbaalisesti, se ei tarkoita sitä, etteikö hänelle kannattaisi lukea. Kaikki sanat, lauserakenteet, intonaatiot, painotukset, runot, lorut ja tarinat ovat taltioituneet hänen aivoihinsa myöhempää käyttöä varten. Sieltä ne sitten pulpahtavat esiin, kun lapsi oppii puhumaan. Hyvin usein vanhemmat saavat hämmästellä sitä, kuinka lapsi osaa ihmeellisesti käyttää sanoja, joita on kuullut ajat sitten vauvamuskarin esittelytilaisuudessa tai Pirjo-Liisan kesämökillä edellisvuonna.

Erityisesti lastenrunouden lukeminen tekee hyvää pienen lapsen kehittyville aivoille, toteaa lastenkirjallisuustutkija Päivi Heikkilä-Halttunen. Runot ovat lyhyitä, ja pienikin lapsi jaksaa niitä kuunnella. Runous on ilmaisultaan tiivistä, monipuolista ja värikästä. Se on huomattavasti rikkaampaa kuin arkikieli. Lastenrunous on kuin kielellistä ilotulitusta, jossa leikitellään kielellä, sanoilla, painotuksilla, alku- ja loppusoinnuilla, ja siksi pienetkin vauvat kuuntelevat runoja mielellään.

Päivi Heikkilä-Halttunen on todennut nasevasti, että lastenlyriikka on ruisleipää lapsen kehittyville aivoille. Ja kukapa ei haluaisi ruokkia lastaan terveellisesti.
Helovuo, Marika: 100 syytä lukea, lukukipinän sytytyskirja. Avain 2016.

Lukemaan!-hanke

”Lastenkirjallisuuden lukemisen hyödyllisyydestä lapsille on metrikaupalla tieteellistä tutkimustietoa. Ääneen lukemisen hyödyt ovat niin moninaiset ja kiistattomat, että lukemista voi yksinkertaistettuna kutsua taikakeinoksi, joka pitää lapsiperheessä monenlaisia ongelmia loitolla ja jonka avulla voi ratkaista eteen tulleita pulmia helposti, vaivattomasti ja edullisesti."
Marika Helovuo kirjassa 100 syytä lukea -kirjasta (2016)

Tiesitkö, että pohja lukutaidolle luodaan jo varhaislapsuudessa? Yhteinen lukuhetki aikuisen kanssa on vuorovaikutusta, läsnäoloa ja yhdessä tekemistä, jolloin lapsi tuntee olevansa tärkeä ja rakastettu. Lukuhetkillä kehittyy tärkeitä kuuntelemisen, ymmärtämisen, tarkkaavaisuuden ja keskittymisen taitoja.

Jo ennen lukutaidon kehittymistä yhteiset lukuhetket herättävät lapsessa kiinnostuksen kirjoitettuun kieleen, ja näin myöhemmin koulussa pärjääminen ja koulumyönteisyys on vahvempaa. Runsaasti lukemalla voi saada lukutaidon sujuvaksi, mutta jo ennen sitä takeltelevaa lukutaitoa edistävät myönteiset kokemukset kirjojen parissa. Kirjojen ja tarinoiden parissa kasvaneella lapsella on ympäröivä maailma käsissään, lukutaito vahvistuu ja on näin avain elämässä pärjäämiseen.

Lukemaan!-hanke on opetus- ja kulttuuriministeriön tukema. Tarkoituksena on jakaa tietoa lukemisen tärkeydestä, edistää lukemisen kulttuuria ja kehitellä mielenkiintoisia tapoja lisätä lukuintoa. Jo pitkään ollaan oltu huolissaan lasten ja nuorten lukutaidosta. Lukemisen kulttuurin on koettu vähenevän, haluamme kiinnittää huomiota lastenkirjallisuuden lukemisen hyötyihin.

Hankkeen projektityöntekijänä toimii Viveka Raitanen p. 040 624 0465 tai etunimi.sukunimi@naantali.fi.

Asiasanat

Lapsiperheet
Kasvatus ja koulutus